Esko Valtaoja: Lentovero torjuu ilmastonmuutosta

Esko Valtaoja on ollut Lentovero-kansalaisaloitteen alkumetreiltä yksi aloitteen vahvoista tukijoista. Hänestä lentovero on keino torjua ilmastonmuutosta.

“Meillä on vakavia ympäristöongelmia, joista ilmastonmuutos on ykkösenä. Tarvitaan ihmisten omia valintoja, omia päätöksiä, mutta myös yhteiskunnallista päätöksentekoa. On selvää, että lentopäästöt on kompensoitava. Mutta kun me ihmiset olemme tällaisia laiskoja apinoita ja jätämme mielellämme työt toisten tehtäviksi, niin tarvitaan keinoja, kuten verottamista, jotta kompensointi toteutuu.”

Valtaoja uskoo teknologian mahdollisuuksiin: “Tulevaisuus on teknologisen kehityksen varassa. On kehitettävä teknologiaa, otettava käyttöön biopolttoaineita. Sitä odotellessa käytetään kompensointia. Ei ole realistista odottaa, että lentäminen vähenisi merkittävästi tai kokonaan lakkaisi. Se on toiveajattelua, ei lentämisestä kokonaan päästä. Eikä kai pidäkään.”

Lentovero jakaa mielipiteitä puoluekannan mukaan. Näin ei  pitäisi olla. “On tyypillistä että kaikista asioista tehdään poliittisia kysymyksiä”, Valtaoja toteaa ykskantaan. “Ilmastonmuutostakin lähestytään puoluekannan mukaan, missä ei ole järkeä. Ilmastonmuutos on tosiasia. Ja ilmastonmuutoksen kieltäjät voi jättää omaan arvoonsa.” 

Lentoveron kohtaama vastustus ei toisaalta hämmästytä. “Kukapa rakastaisi veroja. Ja koetaan, että verotus ei hyödytä kaikkia tasapuolisesti. Lentovero ei kuitenkaan rasita esimerkiksi syrjäseutujen väestön kukkaroa juurikaan, toisin kuin bensavero.” 

Hän täsmentää: “Lentovero, niin kuin muutkaan ilmastotoimet, ei saa lisätä ihmisten eriarvoisuutta. Pitää päinvastoin löytää keinoja tasata eroja. Se helpottaa myös ilmastokriisiä.  Lentoverokin voi olla progressiivinen”, Valtaoja pohtii. “Ehkä vero voisi mennä ansiotason mukaan. Minä en huomaakaan 30 euron lentoveroa, mutta jollekin toiselle se voi olla kynnyskysymys. Vero voidaan periä myös matkustusluokan mukaan lipun hinnasta, eli kalliimmasta lipusta enemmän.”  Hän muistuttaa: “Verojen tarkoitus yleensäkin on varojen keräämisen lisäksi tasata yhteiskunnallisia eroja. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta elää verotuksen varassa.”

Lentämisen vähentäminen ja kompensaatiokeinot ovat vain yksi osa tarvittavaa muutosta. “Täytyy suhteuttaa asiat. Raahen terästehdas tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin Finnair. Kävin Raahessa hiljattain, ja siellä on hyvät suunnitelmat ja motivaatiota päästöjen vähentämiseksi. Lentoalaa kuten kaikkia aloja on ohjattava toimimaan kestävämmin. Eivät firmat sitä hyvää hyvyyttään tee. Lentovero on yksi keino patistaa, rohkaista ja kannustaa lentämistä ekologisempaan suuntaan.” 

Valtaoja muistuttaa, että lentämisestä on myös tavattoman paljon hyötyä. “Esimerkiksi Kreikan valtion tuloista neljäsosa tulee turismista. Jos sinne ei enää mentäisi, maa olisi vaarassa romahtaa. Vanhan sanonnan mukaisesti matkailu myöskin avartaa. On ääriajatus, että kokonaan lopetettaisiin lentäminen.”

Elämäntapamuutoksia on kuitenkin odotettavissa. “Meidän täytyy vähitellen siirtyä aineettomaan kasvuun. Kirja on tästä yksi hyvä esimerkki. Kuten Helsingin metroasemilla keväällä mainostettiin, kirjan avaamalla pääsee maailmalle. Se on hyvä ajatus, mutta ratkaisee vain osan ongelmasta. On myös hyvä, että meitä hivutetaan syömään pikku hiljaa enemmän kasvisruokaa. Kaikista ei silti koskaan tule kasvissyöjiä.” 

Nimien keruu Lentovero-kansalaisaloitteeseen loppuu jo 2.11., ja Valtaoja kannustaa allekirjoittamaan. Ilmastotoimiin ryhtymistä ei voi lykätä. ”Itse meidän on ilmastotoimet maksettava. Muita maksajia ei ole. Mutta paremman maailman puolesta kannattaakin maksaa. Ja hyväksyä, että asiat tapahtuvat harvoin hetkessä. Pitää sinnikkäästi vain jaksaa yrittää. Aikanaan maailma etenee parempaan suuntaan.” 

Silja Jääskeläinen