Miksi lentovero?

Lentämisen ilmastovaikutukset ja IPCC:n raportti

 
 
 

Yhteisvaikutuksiltaan lentoliikenteen päästöjen osuus ihmisen ilmastonmuutosta kiihdyttävistä toimista on noin 4 %. Lentoliikenteen on arvioitu kasvavan tällä hetkellä noin 5 %:n vuosivauhtia. Ympäristövaikutusten vuosikasvun arvioidaan olevan reilun 3 %:n luokkaa.

Maapallon lämpötila on ihmisen aiheuttamista päästöistä johtuen noussut jo yli yhden asteen esiteollisesta ajasta.

Lämpenemisen vauhti napa-alueilla on 2 - 3 -kertainen verrattuna koko maapalloon. Arktis ja Antarktis ovat maapallon viilentäjiä, joiden jääpeite heijastaa auringon säteilyä takaisin avaruuteen ja jotka siksi pysyvät kylminä. Alueiden lämpötilaerot synnyttävät maapallon merivirrat, mm. meidän Suomen ilmastoa leudontavan Golfvirran. Napa-alueiden lämpeneminen voimistaa ilmastonmuutosta koko maapallolla ja saattaa johtaa mm. säätyyppien lukkiutumiseen tietyille alueille entistä pidemmiksi ajoiksi.

Arktiksen ikirouta on alkanut sulaa. Arktinen merijää oheni 2,6 m vuosien 1972 ja 2012 välillä. Läntinen Antarktis kuuluu maailman nopeimmin lämpeneviin alueisiin. Tutkijoiden mukaan Antarktiksen jäätiköiden sulaminen nostaisi meriveden pintaa yli 60 metriä.

Ilmaston lämpeneminen vaarantaa nykyiset ekosysteemit sekä merissä, maalla että sisävesistöissä. Lämpeneminen happamoittaa merivettä ja tappaa koralleja. Metsätyypeistä varsinkin pohjoisen havupuumetsät kärsivät. Äärimmäiset sääolosuhteet, kuten tulvat ja kuivat kaudet lisääntyvät. Ruoan tuotanto vaarantuu monilla alueilla. Sekä miljoonat ihmiset että kokonaiset eliölajit joutuvat ilmastopakolaisiksi. Ilmastonmuutosta pidetään yhtenä merkittävimmistä syistä eliölajien valtavaan sukupuuttoaaltoon viime vuosikymmeninä.

Lämpeneminen on nopeampaa Suomessa

Pitkien aikasarjojen tutkimukset osoittavat, että lämpeneminen on ollut Suomessa nopeampaa kuin maapallolla keskimäärin. Suomi on lämmennyt jo kaksi astetta. Ilmastonmuutos on käynnistänyt eliölajien vaelluksen. Männyn puuraja nousee. Hirvikärpäset ja puutiaiset laajentavat elinalueitaan. Lapin linnut pelastautuvat kohti jäämerta. Uudet eteläisemmät perhoslajit syrjäyttävät vanhoja. Pakkasta huonosti kestävät tuhohyönteiset levittäytyvät pohjoiseen. Arktisten eläinlajien kannat hiipuvat. Jäänlähtö keväisin on aikaistunut ja heikot jäätalvet yleistyneet, mikä vaarantaa esimerkiksi norpan pesinnän ja lisää leväkukintoja.

Vuodenajoista eniten ovat lämmenneet talvet. Lumensyvyys oheni koko maassa jopa 10 - 20 cm vuosien 1961 ja 2014 välillä. Oheneva lumikerros ei suojaa puiden juuria, piennisäkkäitä eikä talveksi suojaväriä vaihtavia eläimiä. Nopeinta lämpeneminen on pohjoisessa. Talvenaikaiset vesisateet ja lumipeitteen niukkuus aiheuttavat pakkasvaurioita ja kasvituhoja. Jäkäliköt peittyvät jääkuorella, jonka alta porot ja piennisäkkäät eivät pääse kaivamaan ravintoa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset uhkaavat myös mm. saamelaiskulttuurin säilymistä.

Vaikka maailman valtioiden tämänhetkiset päästövähennyksiä koskevat lupaukset ja sitoumukset toteutuisivatkin, maapallo lämpenee katastrofaaliset yli kolme astetta. IPCC:n loppuvuodesta 2018 julkaiseman raportin pääviesti on, että lämpenemisen taittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä "nopeisiin, kauaskantoisiin ja ennätyksellisiin" toimiin. Lähivuodet saattavat olla tärkein ajanjakso koko ihmiskunnan historiassa.

IPCC:n raportissa vaaditaan ennätyksellisiä toimia

IPCC on hallitustenvälinen ilmastopaneeli, jonka tehtävänä on koota ja arvioida ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä ja sen vaikutuksia koskevaa tieteellistä tietoa.

Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 linjattiin alle kahden asteen tavoite ilmaston lämpenemiselle. IPCC:n 8.10.2018 julkaisemassa raportissa pidettiin Pariisin linjausta riittämättömänä.

Raportissa kuvataan, mitä 1,5 asteen lämpeneminen tarkoittaa käytännössä verrattuna puoli astetta suurempaan lukuun. Ero on merkittävä. Monet ilmastonmuutoksen vaikutukset karkeasti ottaen kaksinkertaistuvat, jos maapallon lämpötila nousee kaksi astetta puolentoista asteen sijaan.

Jos maapallo lämpenee vain 1,5 astetta, koralleista kuolee ”vain” 70 - 90 % eivätkä kaikki. Puolentoista asteen skenaariolla kaikista lajeista 20 - 30 % on uhattuina. Jos maapallo lämpenee yli 2 astetta, lähes kaikki ekosysteemit ovat vaarassa tuhoutua. Merenpinta nousee 10 cm vähemmän puolentoista kuin kahden asteen skenaariossa. Ilmastopakolaisten määrä on todennäköisesti miljoonia pienempi. Suomi lämpenee enää yhden asteen lisää.

Lämpenemisen taittamiseksi on ryhdyttävä heti toimiin, joiden mittakaava on ennätyksellinen. Päästöjä täytyy vähentää rajusti. Jotta 1,5 asteen tavoitteessa pysyttäisiin, globaalit päästöt tulisi puolittaa nykytasosta reilussa vuosikymmenessä. Täyteen päästöttömyyteen on päästävä vuoteen 2050 mennessä.

Toistaiseksi kansallinen ja kansainvälinen ilmastopolitiikka on kattanut lentoliikenteen vain pieniltä osin. Ilmastotavoitteita ei kuitenkaan voi saavuttaa, jos lentoliikenteen kasvuennusteet toteutuvat.

» Lähteet

 
Islannissa on Euroopan suurimmat jäätiköt, jotka ovat vetäytymässä ennätystahtia.

Islannissa on Euroopan suurimmat jäätiköt, jotka ovat vetäytymässä ennätystahtia.

 
IPCC on hallitustenvälinen ilmastopaneeli, jonka tehtävänä on koota ja arvioida ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä ja sen vaikutuksia koskevaa tieteellistä tietoa.  IPCC:n raportti on saatavissa osoitteessa  https://www.ipcc.ch/sr15/ .

IPCC on hallitustenvälinen ilmastopaneeli, jonka tehtävänä on koota ja arvioida ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä ja sen vaikutuksia koskevaa tieteellistä tietoa.

IPCC:n raportti on saatavissa osoitteessa https://www.ipcc.ch/sr15/.