Lentovero nyt!

Lentäminen ennen ja nyt

 
 
 

Maailman ensimmäinen lentokonelento tehtiin vuonna 1903. Lentoyhtiöitä alettiin perustaa 1920-luvulla. Kaupallisen lentoliikenteen alkaessa lentäminen oli pitkään taloudellisesti ja kansainvälisesti tiukkaan säädeltyä. Kaupallinen lentäminen avautui hitaasti. Yhdysvallat vapautti kotimaan markkinansa vuonna 1978, ja Euroopasta tehtiin yhtenäinen markkina-alue vuonna 1993.

Toimintaympäristön muutoksen myötä perinteisten, useimmiten kansallisten lentoyhtiöiden rinnalle muodostui niin kutsuttuja halpalentoyhtiöitä. Vuosina 2001 - 2004 niitä perustettiin pelkästään Euroopassa yli 30.

Kansainvälistyminen, kustannusten pieneneminen ja kasvanut elintaso ovat lisänneet lentomatkustamista etenkin 2000-luvulla. Monien ryhmien tapa matkustaa on muuttunut lyhyessä ajassa. Aiemmin reilattiin kuukausi Euroopassa. Nykyään suositaan lyhyitä lentolomia.

Euroopan alueella on noin 810 miljoonaa vuotuista matkustajaa, 430 lentokenttää, 220 lentoyhtiötä ja yli 5000 lentokonetta. Suomalaiset tekivät koti- ja ulkomaille lentäen yhteensä noin 6,2 miljoonaa matkaa, mikä tekee paluulentoineen noin 12,4 miljoonaa lentoa vuonna 2017. Näistä yli 4 miljoonaa oli loma- ja lähes kaksi miljoonaa työmatkoja. Lentomatkoja ulkomaille tehtiin 5,4 miljoonaa, joista 72 prosenttia oli lomamatkoja ja 28 prosenttia  työmatkoja. Kotimaan lentomatkoja suomalaiset tekivät yhteensä 750 000, joista 53 prosenttia oli töihin liittyviä ja 47 prosenttia vapaa-ajan matkoja.

Pystytäänkö lentoliikenteen kasvua hillitsemään?

Tietoisuus lentämisen ympäristöhaitoista kasvaa. Kuluttaja voi valita toisen matkustustavan varsinkin lyhyille matkoille, jättää matkan kokonaan tekemättä tai maksaa vapaaehtoisia päästöhyvitysmaksuja. Monet ovat päättäneet lopettaa lentämisen ilmastosyistä. Ruotsissa on perustettu mm. Facebook-ryhmät Jag flyger inte – för klimatets skull ja Tågsemester. Suomessa vastaavia ryhmiä ovat Lentolakkoilijat ja Maata pitkin matkustavat.

Ympäristölle paremmat vaihtoehdot kiinnostavat yhä enemmän. Tietoisuus lentämisen ympäristövaikutuksista on olennaista, mutta se ei vielä riitä. Tutkimusten mukaan ympäristötietoisetkaan kuluttajat eivät välttämättä vähennä lentämistään, niin kauan kuin lentäminen vaikuttaa halvimmalta ja helpoimmalta vaihtoehdolta. Muutoksen tueksi tarvitaan muutakin kuin yksittäisten kuluttajien valintoja. Tarvitaan määrätietoista ilmastopolitiikkaa ja sen tueksi taloudellisia ohjauskeinoja kuten muutoksia tukiin ja veroihin.

Huolimatta suuresta ympäristökuormituksestaan lentoliikenne saa Suomessa veroetua suhteessa muihin matkustusmuotoihin. Verovapauteen on historiallisia syitä. Esimerkiksi kun ilma-alukset säädettiin vapaiksi liikevaihtoverosta vuonna 1955, perusteena oli, että verollisuus saattaisi siirtää suurten kansainvälisessä liikenteessä käytettävien koneiden rekisteröimisen ja korjaustyöt ulkomaille. Lentopolttoaineen verovapaudesta puolestaan sovittiin kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n perustamisen yhteydessä vuonna 1944 solmitussa Chicagon sopimuksessa.  

Nyt on aika jättää historialliset syyt historiaan, ja ryhtyä toimiin lentomatkailun hillitsemiseksi. Lentovero tarvitaan nyt!

» Lähteet

 

Monet ovat päättäneet lopettaa lentämisen ilmastosyistä. Ruotsissa on perustettu Facebook-ryhmät Jag flyger inte – för klimatets skull ja Tågsemester. Suomessa vastaavia ryhmiä ovat Lentolakkoilijat ja Maata pitkin matkustavat.