Miksi lentovero?

Lentoliikenteen kasvu ja päästöt

 
Tilannekuva maailman yhtäaikaisesta lentoliikenteestä. Lähde:  https://www.flightradar24.com/

Tilannekuva maailman yhtäaikaisesta lentoliikenteestä. Lähde: https://www.flightradar24.com/

 
 
 

Lentoliikenne on lisääntynyt 2000-luvulla räjähdysmäisesti. Lentomatkojen määrä on nykyisin yli neljä miljardia vuodessa. Määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan kahdessakymmenessä vuodessa, paikoin jopa kolminkertaistuvan.

Suomessa ulkomaan lentoliikenne kasvoi vuosina 1998 - 2017 alle 13 miljoonasta lähes 23 miljoonaan matkustajaan vuodessa. Kotimaan lennot ovat vähentyneet jonkin verran viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Suomen ulkomaan lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt kasvoivat vuosien 1990 ja 2016 välillä miljoonasta tonnista lähes kahteen miljoonaan tonniin. Päästöjen kasvu on tasaantunut 2000-luvulla, kun alaa on tehostettu ja lentokalustoa uusittu, mutta se jatkuu edelleen.

Lentoliikenteen päästöt on saatava kuriin

Valtaosa lentoliikenteen päästöistä aiheutuu polttoaineen palamisprosessista lentämisen aikana. Palamisessa muodostuu hiilidioksidia (noin 70 % kokonaispäästöistä), vesihöyryä (noin 30 %) ja alle prosentin verran muita päästöjä, kuten typen oksideja, rikin oksideja, hiilivetyjä, häkää ja pienhiukkasia. Eri yhdisteet jäävät ilmakehään eri pituisiksi ajoiksi. Ilmakehän olosuhteet kuten lämpötila vaikuttavat kokonaispäästöön.

Lentoliikenteen osuus ilmakehän lämmittämisessä on noin 4 % ihmisen kaikesta toiminnasta, kun otetaan huomioon muutkin haittatekijät kuin hiilidioksidi. Nykyisellään lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat yli 2 % koko maailman päästöistä ja noin 3 % EU:n päästöistä.  

On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä lentoliikenteen määrä EU:n alueella jopa kolminkertaistuu. Jos lentoliikennettä ei hillitä, sen päästöt saattavat tällöin olla jopa 40 % EU-alueen päästöistä. Ilman toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi koko maapallon lentoliikenteen päästöt todennäköisesti yli kolminkertaistuvat nykytasosta vuoteen 2050 mennessä.

Lentoala on sitoutunut lentoliikenteen kasvun päästöjen kompensointiin muun muassa metsähankkeilla kansainvälisessä CORSIA-aloitteessa. Metsien hiilinieluja tarvitaan kuitenkin viilentämään ilmastoa, ei kompensoimaan lentoliikenteen kasvavia päästöjä. Myös lentoliikenteen päästöt pitää saada vähenemään. Tässä voidaan onnistua vain, jos pystytään rajoittamaan lentoliikenteen nopeaa kasvua.

Suomalaisilla on suuri hiilijalanjälki

Hiilijalanjälki kuvaa ihmisen tuottamia ilmastopäästöjä. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on 10,3 tonnia vuodessa. Kiinalaisen jalanjälki on 7,5 ja intialaisen 1,9 tonnia vuodessa. Maapallon suurkuluttajat asuvat Yhdysvalloissa. Keskiverto amerikkalainen hiilijalanjälki on 15,6 tonnia vuodessa.

Länsimaissa meidän kaikkien tulisi ensiksi puolittaa hiilijalanjälkemme vuoteen 2030 mennessä. Globaalisti kestävänä pidetään kahden tonnin vuosittaisia päästöjä pitkällä aikavälillä.

Lentämisen vaikutus ilmastokuormitukseemme on omaa luokkaansa. Junalla matkustamiseen verrattuna lentämisen päästöt ovat vähintään 15-kertaiset. Jättämällä väliin lentämistä vaativan kaukomatkan moni suomalainen voi pienentää hiilijalanjälkeään jopa yli 20 % vuodessa. Lentämisen vähentäminen on tehokas alku oman hiilijalanjäljen pienentämiselle.

» Lähteet