Perusteluja lentoveron puolesta
On puolueiden etu edistää ilmastotoimia
Ilmastotoimiin on ryhdyttävä. Ilmastonmuutos on tosiasia, joka ei häviä vaan voimistuu.
Jos ilmastotoimia viivytellään, kansalaisten luottamus politiikkaan horjuu. Ilmastonmuutoksen kiistäminen ja ilmastotoimien jarruttelu ovat haitaksi Suomelle ja koko maapallolle.
Ne puolueet, jotka haluavat vahvistaa asemaansa poliittisella kentällä, siirtyvät sanoista tekoihin. Ilmastojohtajuutta tarvitaan, ja siitä hyötyvät kaikki.
On Suomen etu profiloitua yhdeksi ilmastonsuojelun edelläkävijöistä. Vuosi vuodelta ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat ongelmat tulevat olemaan entistä vahvemmin politiikan keskiössä. Poliittinen uskottavuutemme vaatii, että tekomme ovat linjassa sanojemme kanssa.
Ilmastotoimilla on kiire
Saamme päivittäin kuulla uutisia etenevän ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Jäätiköt sulavat, maastopalot roihuavat, sään ääri-ilmiöt voimistuvat, sukupuutot etenevät. Kokonaiset ekosysteemit ovat vaarassa tuhoutua.
Suomi lämpenee nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Olemme menettämässä lumitalvemme, ja vuodenaikoihin sopeutuneet lajimme kärsivät hätää.
Maailmanlaajuisesti on odotettavissa sekä eläinlajien että ihmisten massiivista ilmastopakolaisuutta. Olemme muuttamassa kotimme pannuhuoneeksi.
Aika ryhtyä ilmastotoimiin on nyt. Pelkkä puhe ei auta, vaan tarvitaan konkreettisia tekoja.
Lentovero on keskeinen ilmastotoimi
Lentoveron käyttöönotto on yksi toimista, joilla suomalaisten hiilijalanjälkeä pienennetään tehokkaasti.
Suomalaiset ovat maailman toiseksi innokkaimpia lentomatkustajia heti singaporelaisten jälkeen. Toistaiseksi neljä viidestä maapallon asukkaasta ei ole lentänyt ollenkaan. Estääksemme tiuhaan lentämiseen perustuvan matkustuskulttuurin yleistymisen, meidän on vähennettävä omaa lentämistämme.
Lentämisen verottamatta jättäminen on ilmastopoliittisesti vastuutonta. Lentämistä tulee verottaa suhteessa sen päästöihin. Lentovero voisi määräytyä matkan pituuden, matkustusluokan ja lennon päästötason mukaan. Yksityiskoneilla ja ykkösluokassa lentävät maksavat eniten.
Lentovero ohjaa matkustajia valitsemaan ilmastoystävällisen vaihtoehdon ja lentoalaa kehittymään vähemmän kuormittavaksi.
Lentovero ei sulje pois muita ilmastotoimia
Hiilivero voisi myöhemmin korvata lentoveron, mutta hiiliveron valmistelun voi odottaa kestävän merkittävästi lentoveroa kauemmin. Hiilipäästöjä aiheuttavia tuotteita ja palveluja on paljon, ja niiden päästömäärien selvittämiseen on kehitettävä luotettavat mittarit. Myös hiiliveron valmistelu olisi syytä aloittaa pikaisesti.
Lentovero ei sulje pois lentopolttoaineen verotuksen tai hiiliveron valmistelua eikä muita ilmastotoimia.
Ei ole näkyvissä, että kasvavan lentoliikenteen tarvitsemat polttoaineet voitaisiin tuottaa kestävästi uusiutuvina.
Lentoveron käyttöönotto edistäisi mm. tie- ja raideliikenteen tasavertaista kohtelua poistamalla kilpailevalta, ilmastoa erityisen paljon kuormittavalta liikennemuodolta epäreilun kilpailuedun.
Lentämisen kasvua on suitsittava
Lentomatkojen määrä maailmanlaajuisesti on yli neljä miljardia matkaa vuodessa. Määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan kahdessakymmenessä vuodessa. Paikoin se jopa kolminkertaistuisi, sillä suurin osa maailman väestöstä ei ole toistaiseksi vielä lentänyt ollenkaan.
Mitä pienemmiksi muiden alojen hiilipäästöt käyvät, sitä suuremmaksi kasvaa suhteessa lentoliikenteen päästöjen osuus. Lisäksi lentämisen päästöt yläilmakehässä ovat erityisen haitallisia ilmastolle.
Jättämällä väliin lentämistä vaativan kaukomatkan moni suomalainen voi pienentää hiilijalanjälkeään jopa yli 20 % vuodessa. Lentämisen vähentäminen on tehokas alku suomalaisten hiilijalanjäljen pienentämiselle. Suomalaiset ovat maailman toiseksi ahkerimpia lentomatkustajia heti singaporelaisten jälkeen, joten vähentämisen varaa on.
Pelkkä päästökauppa ja kompensointi eivät riitä
Pelkkä päästökauppa ei riitä vähentämään lentämisen päästöjä, koska päästöoikeudet ovat liian halpoja ja niitä on liikaa markkinoilla. Vain Euroopan talousalueen sisäiset lennot ovat päästökaupan piirissä (vähintään vuoteen 2023 saakka). Päästökaupassa lentoyhtiöitä velvoittavat suorat hiilidioksidipäästöt, jotka käsittävät vain osan lentoliikenteen ilmastovaikutuksista. Lisäksi lentoyhtiöt eivät joudu maksamaan suurimmasta osasta päästöoikeuksiaan. Lentoalan osalta 82 % päästöoikeuksista jaetaan lentoyhtiöille ilmaiseksi, 15 % huutokaupataan ja 3 % on varattu kehittyville ja uusille lentoyhtiöille (Traficom).
Haittamaksuja /-veroja tarvitaan hiili-intensiivisten tuotteiden ja palveluiden, kuten lentämisen, kysynnän vähentämiseksi ja vastaavasti vähäpäästöisten, kuten junamatkailun, kysynnän kasvattamiseksi. Lentoalan tekninen kehitys ja nykyiset kompensaatiomekanismit eivät riitä vähentämään päästöjä. Muutoksia tarvitaan kansainväliseen ja kansalliseen tukipolitiikkaan sekä verotukseen. (SYKE ja Sitra 2019)
Tekniset innovaatiot vähentävät päästöjä, mutta niiden hyöty menetetään, jos lentoalan kasvuodotukset toteutuvat. Lisäksi tekninen kehitys on hidasta ja kallista.
Vapaaehtoinen kompensointi on hienoa, mutta ilmastonsuojelua ei voi jättää kuluttajien vastuulle. Kulutuskulttuurin muutoksen tarvitaan ohjausta.
Lentovero tulee sisällyttää Tiekartta fossiilittomaan liikenteeseen -suunnitelmaan ja liikenteen suureen verouudistukseen
Lentovero on ehdottomasti sisällytettävä sekä liikenne- ja viestintäministeriön fossiilittoman liikenteen tiekartan että valtiovarainministeriön selvittelemän liikenteen verouudistuksen keinovalikoimaan. Lentovero on tehokkain, nopein ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta parhaiten edistävä keino liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.
Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee tiekarttaa fossiilittomaan liikenteeseen. Tiekartassa esitetään keinot, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä. Lentovero olisi helpoin, nopein ja oikeudenmukaisin keino vähentää päästöjä.
Kotimaan liikenteen ohella tiekartan tulee sisältää päästövähennystavoitteet ja –toimet myös Suomessa toimivan kansainvälisen liikenteen osalta. Yksi hankkeen ydinviesteistä on, että liikenteen päästöjä vähennetään maalla, merellä ja ilmassa. Myös lentoliikenteen päästöt tulee siis ottaa mukaan laskelmiin.
Tiekartta fossiilittomaan liikenteeseen -hankkeen tavoitteita on olla hyödynnettävissä myös valtiovarainministeriön liikenteen verouudistusta pohtivan työryhmän työssä, EU-vaikuttamisessa sekä kansainvälisessä yhteistyössä IMO:ssa (International Maritime Organization) ja ICAO:ssa (International Civil Aviation Organization). Kansainvälisessä vaikuttamisessa kansallinen lentovero vahvistaisi Suomen asemaa ilmastonsuojelun edistäjänä.
Samaan aikaan valtiovarainministeriön työryhmä selvittää liikenteen verotuksen uudistamistarpeita ilmastotavoitteiden ja valtiontalouden näkökulmasta. Työ liittyy Suomen tavoitteeseen vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Työryhmän tehtävänä on arvioida liikenteen nykyisen verojärjestelmän sekä muiden verokeinojen ja veronluonteisten maksujen toimivuutta ja vaikutuksia. Työryhmä antaa suosituksia tarvittavista verotoimista päästöohjauksen tehostamiseksi ja veropohjan turvaamiseksi. Lentovero on aika ottaa osaksi päästöohjausta ja veropohjan turvaamista.
Nykyisellään lentäminen on hyvätuloisten harrastus, jota valtio tukee
Useimmissa Euroopan maissa, joissa lentovero on käytössä, veron aiheuttama hinnanlisäys on pienehkö. Jos on varaa lähteä matkalle, pitäisi olla varaa maksaa lentovero. Tästä huolimatta veron vaikutus voi olla suuri. Ruotsissa puolisentoista vuotta voimassa ollut lentovero on saanut lentomatkojen määrän vähenemään vaikuttamalla ihmisten asenteisiin.
Köyhimmät käyttävät rahansa elämiseen, eivät matkusteluun. Lentomatkustus ei ole välttämättömyys eikä ihmisoikeus vaan ylellisyyttä. Hyvätuloisille mahdollista lentomatkustusta ei veroteta, kun taas arjen matkoja julkisilla ja henkilöautolla verotetaan.
Maapallon väestöstä neljä viidesosaa ei ole koskaan lentänyt, mutta rikas, lentävä vähemmistö saastuttaa muidenkin edestä. Se jos mikä on eriarvoisuutta. On tärkeä ilmastonsuojelun ja tasa-arvon kysymys, tuetaanko tavallisten ihmisten arkea vai harvojen luksusta.
Matkustajakohtainen lentovero toisi ilmastonsuojeluun varoja niiltä, jotka valitsevat lentämisen sen ympäristöhaitoista huolimatta.
Lentovero on porrastettavissa niin, että yksityislennoilla ja business-luokassa matkustavat maksavat huomattavasti enemmän.
Ilmastonmuutos myös iskee nopeimmin ja kovimmin maapallon köyhiin. On tärkeämpää suojella planeettaamme ilmastonmuutokselta kuin pitää lentäminen keinotekoisen halpana.
Tilastojen mukaan rikkaat lentävät eniten. Lentovero olisi mahdollista porrastaa niin, että sen suuruus määräytyisi osin matkustusluokan mukaan, jolloin se saattaisi tasoittaa eroja. Iso-Britanniassa lentoveron suuruus vaihtelee 13 punnasta (turistiluokka) yli 500 puntaan (pitkä yksityislento/pienkonelento).
Lentovero ei uhkaa Finnairia
Finnair on väittänyt, että verottaminen estäisi kestävien teknisten ratkaisujen ottamisen käyttöön. Lentoyhtiöt ovat tähän asti väistelleet veroja, ja olisikin yllättävää, jos ne haluaisivat luopua saavutetuista eduista. Lentovero ei kohdistuisi kansainvälisiin turisteihin eikä kauttakulkulentoihin eikä siten Helsinki-Vantaan lentokentän lentoliikenteen solmukohtana Aasian ja lännen välissä. Sen sijaan veron tavoitteena on ohjata suomalaisten matkailua toisaalta kotimaan matkailuun ja toisaalta kestävämpiin kulkumuotoihin.
Kotimaan matkailu hyötyisi lentoveron tuomasta suomalaisesta ostovoimasta - suomalaisten matkailijoiden eurot tukisivat kotimaassa suomalaisia työpaikkoja ja yrityksiä.
Suomalaisten lentomatkustuksessa lentovero koskisi kaikkia markkinoille pyrkiviä lentoyhtiöitä siinä missä Finnairia, joten se ei horjuttaisi Finnairin asemaa.
Ruotsin mallin mukainen, enimmillään noin 40 euron lentovero ei itsessään mullistaisi lentoalaa, mutta se toisi tärkeitä verotuloja esim. raideinvestointeihin ja toimisi samalla merkittävänä signaalina ilmastonsuojelun hyväksi. Ruotsin mallin mukaisen lentoveron tuotoksi valtiolle on arvioitu 100 – 200 miljoonaa euroa.
Jos lentoveron suuruus porrastetaan kunkin lennon päästöjen mukaisesti, se ohjaa matkustajia valitsemaan vähiten kuormittavan vaihtoehdon ja lentoalaa kehittämään teknologiaansa ilmastoystävällisemmiksi.
Ei voida ajatella, että kestävien teknisten ratkaisujen kehittäminen rahoitettaisiin kasvattamalla loputtomasti alihintaisten lentojen määrää, koska silloin kasvanut volyymi syö teknisillä edistysaskeleilla saavutetut päästövähennykset.
Valtio-omisteisen yrityksen toiminnan tavoitteena ei saa enää olla lentomatkustuksen volyymin kasvattaminen.
Lentovero ei uhkaa Finnaria, mutta ilmastonmuutoksen myötä koko lentoala on muutosten edessä.
Päästöjen vähentämiseksi lentämistä on vähennettävä. Ilmastonmuutos muuttaa sekä poliittisia että sääolosuhteita alueilla, jotka ovat olleet matkailijoiden suosiossa. Ilmastonmuutos myös lisää äärimmäisiä sääilmiöitä ja turbulenssia, jolloin matkustusmukavuus huononee, matka-ajat pitenevät ja myöhästymisiä ja peruutuksia tulee todennäköisesti aiempaa enemmän.
Sopeutuakseen lentoyhtiöiden on luotava vahvoja tulevaisuusvisioita. Kannattavuutta on haettava muusta kuin lentomäärien kasvattamisesta.
Lentovero ei ole uutta Suomessa
Lentovero ei ole uutta Suomessakaan. Lamavuosina 1990-luvun alussa lentovero, tuolloin nimeltään ensin matkustajavero ja myöhemmin tilauslentovero, säädettiin tuomaan verotuloja ja tukemaan kotimaan matkailua. Kun talous vaati, lentovero saatiin voimaan helposti. Nyt lentoveroa tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Verotuotto on ohjattavissa kestävämpien matkustustapojen tukemiseen tai muihin ilmastotoimiin. Samalla vero ohjaisi valitsemaan kestävämmän matkustusmuodon ja suosimaan lähimatkailua.
Sitran tulevaisuusselvityksen mukaan kotimaan matkailun lisääntyminen saattaa jopa auttaa murtamaan kaupungistumistrendin tarjoamalla tärkeän elinkeinon ja kasvattamalla maaseudulla asumisen suosiota.
Lentovero on jo käytössä useissa Euroopan maissa
Lentovero on jo käytössä keskeisissä Euroopan maissa, kuten Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Itävallassa, Ruotsissa ja Norjassa. Jos haluamme Euroopan laajuisen lentoveron, meidän on astuttava näiden lentoveromaiden rinnalle.
Ruotsissa hyvin maltillinen 6 – 40 euron lentovero on tuottanut hyviä tuloksia. Se on muuttanut asenteita ja ohjannut matkustuskulttuuria kestävämpään suuntaan, jolloin lentomatkustuksen määrä on kääntynyt laskuun.
Kansalliset lentoverot vievät kohti kansainvälistä lentoveroa
Suomessa keskusteluissa toistuu pelko kansallisia ratkaisuja kohtaan. Olisi saatava globaali tai vähintäänkin Euroopan laajuinen lentovero. Valitettavasti kansainvälinen sopiminen on hidasta. Valtioiden täytyy ensin tehdä itsenäisiä päätöksiä ja sitten alkaa painostaa muita samaan, jotta päästään sanoista tekoihin.
Kansallinen lentovero on askel kohti lentämisen oikeudenmukaista verotusta. Suomi liittyisi niiden EU-maiden joukkoon, joissa vero on käytössä. Tämä painostaisi myös EU:ta eteenpäin asiassa. Lentovero on pieni mutta tärkeä osa muutosta kohti kestävämpää elämäntapaa. Euroopan laajuinen matkustajakohtainen lentovero ja maailmanlaajuinen lentokerosiinivero ovat muita välietappeja tällä tiellä.
Lentämisen erityiskohtelu verotuksessa vääristää kilpailua
Suomessa arvonlisävero koskee yleisesti lähes kaikkia tavaroita ja palveluita. Arvonlisäveron osuuden tuotteesta tai palvelusta maksaa aina kuluttaja, ja alv:n nousu näkyy kuluttajahinnoissa. Valtaosa suomalaisista yrityksistä on alv-velvollisia, ja niiden täytyy sisällyttää hintoihinsa arvonlisäveron määrä.
Lentämisen verovapaus on suosinut lentoalaa ja haitannut muiden, kestävämpien matkustusmuotojen kehittämistä ja ylläpitämistä. Ainoastaan kotimaan lennoista peritään alennettua 10 % arvonlisäveroa, vaikka lentämisen ilmastokuormitus on huikea varsinkin junamatkustukseen verrattuna. Lentopolttoaine on täysin verotonta. Ulkomaanlennot niillä myytäviä tuotteita myöten ovat verottomia. Tämä on nurinkurista, sillä saastuttavan lentoliikenteen kasvupyrkimyksiä tulisi suitsia eikä suosia.
Lentokenttien tuet ja lentojen verottomuus nostavat verotuksen tarvetta muualla. Lentolippujen hinnat on pidetty halpoina keinotekoisesti. Tämä tapahtuu kaikkien veronmaksajien sekä ilmaston ja vähäpäästöisempien matkustusmuotojen kustannuksella.
Sen sijaan, että ilmastoa pahimmin kuormittavaa matkustusmuotoa verotettaisiin, sitä tuetaan. Tämä on pois kaikilta, myös niiltä, jotka eivät koskaan lennä. Lopullisen laskun maksavat tulevat sukupolvet ja planeettamme.
Kaikista matkustusmuodoista juuri lentäminen kuormittaa ilmastoa eniten. Vastaisuudessa matkustustavan ilmastovaikutukset on väistämättä otettava huomioon matkojen hinnoittelussa. Lentämisen verovapautusten purkaminen on keskeinen osa tätä kehitystä.
Lentämisen verotusta jarruttaneet sopimukset ovat kierrettävissä, mutta kansallinen lentovero on nopeampi tapa
Vetoamalla vanhoihin kansainvälisiin sopimuksiin, kuten vuonna 1955 säädettyyn lentoliikenteen vapautukseen silloisesta liikevaihtoverosta ja vuonna 1944 solmittuun Chicagon sopimukseen, lentoyhtiöt ovat saaneet jarrutetuksi polttoaineveron ja arvonlisäveron käyttöönottoa lentomatkustuksessa. Näiden sopimusten laatimisen aikaan ei ilmastonmuutoksesta ollut vielä tietoa. Hiljattain on noussut esiin näkemyksiä (kansainvälisen Transport & Environment -järjestön helmikuussa 2019 julkaistu juridinen selvitys), että vanhat sopimukset olisivat tarvittaessa helposti kierrettävissä ja että niitä on tulkittu lentoalaa hyödyttävällä tavalla. Toivottavasti poliittista tahtoa asian selvittämiseksi vähitellen löytyy.
On todennäköistä, että lähitulevaisuudessa myös mahdollisuus verottaa lentopolttoainetta arvioidaan uudelleen. Lentämisen ilmastovaikutusten vähentämiseksi molemmat verokeinot tulee ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti. Polttoainevero ei ole vaihtoehto lentoverolle, vaan täydentävä keino.
Kansainvälisten sopimusten purkaminen ja uusien laatiminen on hidasta, varsinkin kun lentoala lobbaa vastaan. Tästäkin syystä Suomeen tarvitaan kansallinen lentovero.
Kansallisia, matkustajakohtaisia lentoveroja on käytössä jo mm. Iso-Britanniassa, Saksassa, Ranskassa ja Ruotsissa. Pääpiirteissään Ruotsin mallin mukainen lentovero olisi juridisesti helposti toteutettavissa myös meillä, kuten asiantuntijoiden selvitykset veron toteutettavuudesta todistavat.
Vain toimimalla itse saamme sanoillemme poliittista painoarvoa kansainvälisesti ja voimme edistää ilmastonmuutoksen vastaista kehitystä.