UKK – Usein kysytyt kysymykset

Sisältö

1. Miksi suppea lentovero? Miksei hiilivero? 

2. Miksi negatiivista vastustamiseen ja jarruttamiseen perustuvaa vaikuttamista? Miksei positiivisia keinoja kuten uusiutuvaa energiaa? 

3. Miksei päästökauppa ja vapaaehtoinen kompensointi riitä, miksi lentovero?

4. Eikö lentovero lisää eriarvoisuutta, jos köyhemmillä ei enää ole varaa lentää?

5. Eikö lentovero haittaa Suomen matkailuelinkeinoja ja valtionyhtiö Finnairin taloutta?

6. Eikö ennemmin kannattaisi odottaa maailmanlaajuista tai edes Euroopan laajuista lentoveroa? Suomen lentovero voisi vahingoittaa suomalaisia yrityksiä ja siirtää lentoja muihin maihin.

7. Miksi suomalaisia rangaistaan vielä yhdellä verolla, kun muutenkin maksamme niin paljon veroja?

8. Eikö lentoliikenteen osuus ilmastopäästöistä ole kovin pieni esim. verrattuna muotiin tai ruokaan? Miksi juuri lentämistä pitäisi verottaa?

9. Eivätkö kansainvälisessä lentoliikenteessä polttoaineiden verottomuus ja lippujen arvonlisäverottomuus perustu yhteisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joita Suomikin noudattaa?

Miksi suppea lentovero? Miksei hiilivero? 

VASTAUS: Lentovero-kansalaisaloite on kohdistettu täysin ilmeiseen ja paljon esillä olleeseen epäkohtaan (yhden liikennemuodon verovapaus), koska lentoliikenne kasvaa nopeasti ja koska vero olisi todennäköisesti lakiteknisesti suhteellisen helppo ja nopea ottaa käyttöön. Hiilivero on erittäin kannatettava ajatus, ja se voisi myöhemmin korvata lentoveron, mutta sen valmistelun voi odottaa kestävän lentoveroa kauemmin. Hiilipäästöjä aiheuttavia tuotteita ja palveluja on paljon, eivätkä niiden päästömäärät välttämättä ole selvillä. Myös hiiliveron valmistelu on syytä aloittaa pikaisesti. Lentovero ei sulje pois lentopolttoaineen verotuksen tai hiiliveron valmistelua eikä muita ilmastotoimia. Lentovero on jo käytössä useissa maissa, ja se on tuottanut hyviä tuloksia.

Miksi negatiivista vastustamiseen ja jarruttamiseen perustuvaa vaikuttamista? Miksei positiivisia keinoja kuten uusiutuvaa energiaa? 

VASTAUS: Ei ole näkyvissä, että kasvavan lentoliikenteen tarvitsemat polttoaineet voitaisiin tuottaa kestävästi uusiutuvina. Lentovero Suomeen -kampanja edistää mm. tie- ja raideliikenteen tasavertaista kohtelua poistamalla kilpailevalta, ilmastoa erityisen paljon kuormittavalta liikennemuodolta epäreilun kilpailuedun. Lentämisen verottamatta jättäminen on ilmastopoliittisesti vastuutonta. Lentämistä tulee verottaa suhteessa sen päästöihin. Lentovero voisi määräytyä matkan pituuden, matkustusluokan ja lennon päästötason mukaan. Yksityiskoneilla ja ykkösluokassa lentävät maksavat eniten. Lentovero ohjaa matkustajia valitsemaan ilmastoystävällisen vaihtoehdon ja lentoalaa kehittymään vähemmän kuormittavaksi.

Miksei päästökauppa ja vapaaehtoinen kompensointi riitä, miksi lentovero?

VASTAUS:  Pelkkä päästökauppa ja kompensointi eivät riitä, vaan haittamaksuja /-veroja tarvitaan hiili-intensiivisten tuotteiden ja palveluiden, kuten lentämisen, kysynnän vähentämiseksi ja vastaavasti vähäpäästöisten, kuten junamatkailun, kysynnän kasvattamiseksi. Lentoalan tekninen kehitys ja nykyiset kompensaatiomekanismit eivät riitä vähentämään päästöjä (SYKE ja Sitra 2019).

Muutoksia tarvitaan kansainväliseen ja kansalliseen tukipolitiikkaan sekä verotukseen. EU:n päästökauppa on täysin riittämätöntä. Vain Euroopan talousalueen sisäiset lennot ovat päästökaupan piirissä (vähintään vuoteen 2023 saakka). Päästöoikeuden hinta on liian pieni, jotta se vaikuttaisi esimerkiksi lentolippujen hintoihin tai lentoyhtiöiden toimintaan. Markkinoilla on liikaa ylimääräisiä päästöoikeuksia, ja asetetut ilmastotavoitteet ovat riittämättömät. Päästökaupassa lentoyhtiöitä velvoittavat suorat hiilidioksidipäästöt, jotka käsittävät vain osan lentoliikenteen ilmastovaikutuksista. Lisäksi lentoyhtiöt eivät joudu maksamaan suurimmasta osasta päästöoikeuksiaan. Lentoalan osalta 82 % päästöoikeuksista jaetaan lentoyhtiöille ilmaiseksi, 15 % huutokaupataan ja 3 % on varattu kehittyville ja uusille lentoyhtiöille (Traficom).

Vapaaehtoinen kompensointi on hienoa, mutta ilmastonsuojelua ei pitäisi jättää kuluttajien vastuulle.

Eikö lentovero lisää eriarvoisuutta, jos köyhemmillä ei enää ole varaa lentää?

VASTAUS: Useimmissa Euroopan maissa, joissa lentovero on käytössä, veron aiheuttama hinnanlisäys on pienehkö. Jos on varaa lähteä matkalle, on luultavimmin varaa maksaa lentovero. Tästä huolimatta veron vaikutus voi olla suuri. Ruotsissa puolisentoista vuotta voimassa ollut lentovero on saanut lentomatkojen määrän vähenemään vaikuttamalla ihmisten asenteisiin.

Tosiasia on, että kaikilla ei ole varaa lentää. Lentomatkustus ei ole välttämättömyys eikä ihmisoikeus vaan ylellisyyttä. Hyvätuloisille mahdollista lentomatkustusta ei veroteta, kun taas arjen matkoja julkisilla ja henkilöautolla verotetaan. Maapallon väestöstä neljä viidesosaa ei ole koskaan lentänyt, mutta rikas, lentävä vähemmistö saastuttaa muidenkin edestä. Se jos mikä on eriarvoisuutta. On tärkeä ilmastonsuojelun ja tasa-arvon kysymys, tuetaanko tavallisten ihmisten arkea vai harvojen luksusta.

Ilmastonmuutos myös iskee nopeimmin ja kovimmin maapallon köyhiin. On tärkeämpää suojella planeettaamme ilmastonmuutokselta kuin pitää lentäminen edullisena. Tilastojen mukaan rikkaat myös lentävät eniten. Lentovero olisi mahdollista porrastaa niin, että sen suuruus määräytyisi osin matkustusluokan mukaan, jolloin se saattaisi jopa tasoittaa eroja. Iso-Britanniassa lentoveron suuruus vaihtelee 13 punnasta (turistiluokka) 515 puntaan (pitkä yksityislento/pienkonelento).

Eikö lentovero haittaa Suomen matkailuelinkeinoja ja valtionyhtiö Finnairin taloutta?

VASTAUS: Valtionyhtiö Finnair on väittänyt, että verottaminen estäisi kestävien teknisten ratkaisujen ottamisen käyttöön. Lentoyhtiöt ovat tähän asti väistelleet veroja, ja olisikin yllättävää, jos ne haluaisivat luopua saavutetuista eduista. On selvää, että Finnair on muutosten edessä, niin kuin lukemattomat muutkin yritykset. Vaikuttaa todennäköiseltä, että jatkossa lentoyhtiöiden on kilpailtava muulla kuin määrällä. Jos lentoveron suuruus porrastetaan kunkin lennon päästöjen mukaisesti, se ohjaa matkustajia valitsemaan vähiten kuormittavan vaihtoehdon ja lentoalaa kehittämään teknologiaansa ilmastoystävällisemmiksi. Ei voida ajatella, että kestävien teknisten ratkaisujen kehittäminen rahoitettaisiin kasvattamalla loputtomasti alihintaisten lentojen määrää, koska silloin kasvanut volyymi syö teknisistä edistysaskeleista saadun edun.

 Keskustelussa on myös unohtunut, ettei lentovero ole uutta Suomessakaan. Lamavuosina 1990-luvun alussa lentovero, tuolloin nimeltään ensin matkustajavero ja myöhemmin tilauslentovero, säädettiin nimenomaan tuomaan verotuloja ja tukemaan kotimaan matkailua. Kun talous vaati, lentovero saatiin voimaan helposti. Nyt lentoveroa tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Euroopassa on lentoveroja käytössä mm. Iso-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa ja Ruotsissa. Aika seurata esimerkkiä ja näyttää mallia muille suuren hiilijalanjäljen maille on nyt.

Eikö ennemmin kannattaisi odottaa maailmanlaajuista tai edes Euroopan laajuista lentoveroa? Suomen lentovero voisi vahingoittaa suomalaisia yrityksiä ja siirtää lentoja muihin maihin.

VASTAUS: Monet sanovat, ettei paikallinen, kansallinen lentovero riitä vaan on saatava globaali tai vähintäänkin Euroopan laajuinen lentovero. Valitettavasti kansainvälinen sopiminen on hidasta. Valtioiden täytyy ensin tehdä itsenäisiä päätöksiä ja sitten alkaa painostaa muita samaan, jotta päästään tekojen tasolle. Jos kukaan ei toimi, aika tuhlaantuu toisten osoitteluun eikä vaatimuksilla ole pohjaa. Kansallinen lentovero olisi askel matkalla lentämisen oikeudenmukaiseen verotukseen. Suomi liittyisi niiden EU-maiden joukkoon, joissa vero on käytössä. Tämä painostaisi myös EU:ta eteenpäin asiassa. Lentovero on pieni mutta tärkeä osa muutosta kohti kestävämpää elämäntapaa. Euroopan laajuinen matkustajakohtainen lentovero ja maailmanlaajuinen lentokerosiinivero ovat muita välietappeja tällä tiellä.

Miksi suomalaisia rangaistaan vielä yhdellä verolla, kun muutenkin maksamme niin paljon veroja?

VASTAUS: Asiaa voi ajatella myös toiselta kantilta. Valtion kassasta maksettavat tuet ja lentojen verottomuus voivat olla osasyy korkeaan veroprosenttiisi. Lentolippujen hinnat on pidetty halpoina keinotekoisesti. Tämä tapahtuu kaikkien veronmaksajien sekä ilmaston ja muiden matkustusmuotojen kustannuksella. Lentämisen verottomuus verottaa ilmastoystävällisempiä matkustusmuotoja. Sen sijaan, että ilmastoa pahimmin kuormittavaa matkustusmuotoa verotettaisiin, sitä tuetaan yhteisin verovaroin. Se on pois kaikilta, myös niiltä, jotka eivät koskaan lennä. Lopullisen laskun maksavat tulevat sukupolvet ja planeettamme. 

Eikö lentoliikenteen osuus ilmastopäästöistä ole kovin pieni esim. verrattuna muotiin tai ruokaan? Miksi juuri lentämistä pitäisi verottaa?

VASTAUS: Suomessa arvonlisävero koskee yleisesti lähes kaikkia tavaroita ja palveluita. Arvonlisäveron osuuden tuotteesta tai palvelusta maksaa aina kuluttaja, ja alv:n nousu näkyy kuluttajahinnoissa. Valtaosa suomalaisista yrityksistä on alv-velvollisia, ja niiden täytyy sisällyttää hintoihinsa arvonlisäveron määrä.

Toisin kuin ruoka ja muoti, ulkomaanlennot ja niillä myytävät tuotteet on vapautettu arvonlisäverosta. Ja toisin kuin esimerkiksi bensiini, lentokerosiini on verotonta. Kotimaanlentoja koskee alennettu 10 % verokanta, kuten junamatkojakin, vaikka junamatkustuksen ilmastokuormitus henkilökilometriltä on murto-osa lentämisen päästöistä. 

Lentomatkojen määrä maailmanlaajuisesti on yli neljä miljardia vuodessa. Määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan kahdessakymmenessä vuodessa. Paikoin se jopa kolminkertaistuisi, sillä suurin osa maailman väestöstä ei ole toistaiseksi vielä lentänyt ollenkaan.

Mitä pienemmiksi muiden alojen hiilipäästöt käyvät, sitä suuremmaksi muodostuu suhteessa lentoliikenteen päästöjen osuus. Lisäksi lentämisen päästöt yläilmakehässä ovat erityisen haitallisia ilmastolle. Jättämällä väliin lentämistä vaativan kaukomatkan moni suomalainen voi pienentää hiilijalanjälkeään jopa yli 20 % vuodessa. Lentämisen vähentäminen on tehokas alku suomalaisten hiilijalanjäljen pienentämiselle.  

 Lentopetrolin eli kerosiinin tuotanto on vuoriöljyn jalostusprosessin selvästi kannattavin osa. Lentopetrolin eli kerosiinin tuotanto vähintäänkin subventoi ja kasvavassa määrin jopa ylläpitää 15 – 20 kertaa suurempaa öljynkulutusta.

Eivätkö kansainvälisessä lentoliikenteessä polttoaineiden verottomuus ja lippujen arvonlisäverottomuus perustu yhteisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joita Suomikin noudattaa?

VASTAUS: Ongelmana ovat juurikin kansainväliset sopimukset, kuten vuonna 1955 säädetty lentoliikenteen vapautus silloisesta liikevaihtoverosta ja vuonna 1944 solmittu Chicagon sopimus, joihin vetoamalla on saatu jarrutetuksi polttoaineveron ja arvonlisäveron käyttöönottoa lentomatkustuksessa. 

Kyseisten sopimusten solmimisen aikaan ei ilmastonmuutoksesta ollut vielä tietoa, ja hiljattain on noussut esiin näkemyksiä (kansainvälisen Transport & Environment -järjestön helmikuussa 2019 julkaistu juridinen selvitys), että vanhat sopimukset olisivat tarvittaessa helposti kierrettävissä ja että niitä on tulkittu lentoalaa hyödyttävällä tavalla. Toivottavasti poliittista tahtoa asian selvittämiseksi vähitellen löytyy. 

Kansainvälisten sopimusten purkaminen ja uusien laatiminen on hidasta, varsinkin kun lentoala lobbaa vastaan. Juuri tästä syystä Suomeen tarvitaan kansallinen lentovero. Kansallisia, matkustajakohtaisia lentoveroja on käytössä jo mm. Iso-Britanniassa, Saksassa, Ranskassa ja Ruotsissa. Pääpiirteissään Ruotsin mallin mukainen lentovero olisi juridisesti helposti toteutettavissa myös meillä. Vain toimimalla itse saamme sanoillemme poliittista painoarvoa kansainvälisesti ja voimme edistää ilmastonmuutoksen vastaista kehitystä.

» Lähteet