Kansalaisaloite lentoverosta luovutettiin eduskunnalle

“Ei ole mielekästä, että Helsingistä pääsee lentäen halvemmalla Lontooseen kuin mitä junalippu Jyväskylään maksaa.”

Tärkeä ilmastotoimi jatkoi nousukiitoaan, kun lentoveroaloite luovutettiin eduskunnalle keskiviikkona 12.2.2020. Kansalaisaloitteen tavoitteena on kansallinen, matkustajakohtainen lentovero, joka suitsisi lentoliikenteen kasvua ja hillitsisi näin saastuttavimman matkustusmuodon ilmastopäästöjä.

Aloitteen tiedotustilaisuudessa asiantuntijat, kansalaisaloitteen vireillepanijat ja eduskuntapuolueiden edustajat  kertoivat näkemyksensä lentoverosta. 

Tilaisuuden alusti Silja Jääskeläinen, joka on yksi aloitteen vireillepanijoista. “Lentäminen tuottaa valtavasti päästöjä. Tavallisen kansalaisen näkökulmasta on vaikea ymmärtää, miksi lentäminen saa edelleen erityiskohtelua verotuksessa", hän totesi. "Poliitikkojen on otettava vastuu siitä, että ympäristön ja tulevaisuuden kannalta hyvistä valinnoista tulee hyviä valintoja myös kansalaisille", Jääskeläinen painotti. "Verotusta tulee muuttaa suuntaan, jossa verotetaan enemmän saastuttamista ja vähemmän työn tekemistä ja eläkkeitä." 

Jääskeläinen huomautti, että päästökaupan ja vapaaehtoisen kompensaation tulokset ovat jääneet laihoiksi. "Finnairin päästöt kasvoivat 12 prosenttia vuonna 2018. Se on Suomen toiseksi saastuttavin yritys Raahen terästehtaiden jälkeen. Ilman yhteiskunnallista ohjausta suunta ei muutu." Hän muistutti, että Suomessa oli käytössä lentovero 1990-luvulla. Tuolloin veroa kannattivat Keskusta, Kokoomus, RKP ja Kristillisdemokraatit. "Silloin taloudellinen tilanne pakotti etsimään uusia tuloja. Lisätuloille on nytkin tarvetta."

Kansalliset lentoverot askel globaaliin lentoveroon

Toisen puheenvuoron käytti avaruustähtitieteen professori, tiedekirjailija Esko Valtaoja, joka ei kuulu lentoveroaloitteen vireillepanijoihin, mutta on tukenut aloitetta vahvasti. Hän korosti tilaisuudessa puhuvansa vain omasta näkökulmastaan. ”Me tarvitsemme verotusta, säätelyä ja lakeja patistamaan meitä sellaiseen, mitä emme ihan hyvää hyvyyttämme tekisi, mukaan luettuna ympäristön ja maapallon pelastaminen.” Valtaoja kertoi uskovansa, että paremmalla teknologialla tarjotaan parempi tulevaisuus ihmisille ja maapallolle. Lentämisen suhteen nopeita teknologisia ratkaisuja ei kuitenkaan ole näköpiirissä.  Lisäksi on odotettavissa, että lentomatkustus vain lisääntyy, lentoverosta riippumatta. 

”Näen sen paremminkin niin, että lentovero olisi lentokompensaatio, se mitä me emme vapaaehtoisesti huomaa, muista tai halua tehdä”, Valtaoja täsmensi. Veron tuotto pitäisi käyttää suoraan esimerkiksi hiilinielujen kasvattamiseen. Valtaoja peräänkuulutti sosiaalisesti oikeudenmukaista, progressiivista lentoveroa. Köyhimpiä, harvoin lentäviä lentoveron ei hänen mielestään tarvitsisi välttämättä koskea lainkaan.

”Me pystymme nujertamaan ilmastonmuutoksen”, Valtaoja kannusti. ”Se ei ole ongelma, ongelma on siinä, kuinka pian me suostumme tekemään sen kaiken, mitä meidän täytyy tehdä.”

Aloitteen vireillepanijoihin lukeutuva kirjailija Risto Isomäki korosti, että lentopolttoaineen tuotannossa piilee eräs suomalaisen talouden kohtalonkysymys. Yli vuosikymmenen ajan on ennustettu, että nykyaikainen biotalous saattaa ennen pitkää olla taloutemme kivijalka. Suomalaisilla metsäalan innovaatioilla ei kuitenkaan ole menestymisen mahdollisuuksia niin kauan kuin öljyteollisuus tuottaa sivutuotteenaan miljardeja tonneja lähes ilmaista raaka-ainetta kemianteollisuudelle. 

”Koska lentopetrolin valmistus on koko jalostusketjun tuottavin osa, se subventoi vaarallisella tavalla 15 – 20 kertaa suurempaa maaöljyn muiden jaosten käyttöä. Ensimmäiset muovit ja keinokuidut valmistettiin aikanaan puusta, ja tämä on aina ollut mahdollista”, Isomäki muistutti. ”Jos halutaan pysäyttää ilmastonmuutos ja merien happamoituminen, meidän täytyy pystyä tuottamaan monia asioita muusta kuin betonista, teräksestä ja fossiilisista polttoaineista.”

Isomäki jatkoi: ”Meidän on tehtävä kaikki voitavamme sen eteen, että fossiiliseen maaöljyyn perustuva lentopetrolin tuotanto ei enää kasva vaan alkaa vähentyä.” Hän pitää itsestään selvänä lopullisena tavoitteena maailmanlaajuista lentoveroa, mutta uskoo, että kansallisia lentoveroja tarvitaan välttämättömänä välivaiheena.  ”Kumpi on todennäköisempi skenaario: Se, että maailmanlaajuinen lentovero putoaa valmiina taivaasta? Vai sellainen, että maa toisensa jälkeen ottaa käyttöön kansallisen lentoveron, ja aina kun niin tapahtuu, maailman ympäristöjärjestöt tiedottavat siitä, ja kun tämä on toistunut riittävän monissa maissa ja poliitikot, lentoyhtiöt ja ihmiset ovat kuulleet satoja ja tuhansia kertoja lentoverosta, se muuttuu itsestään selväksi ajatukseksi, ja tällaisen prosessin ansiosta globaali lentovero on mahdollinen?”

Lentoveron tuotot voitaisiin käyttää mm. julkisen liikenteen kehittämiseen

Kansanedustajien puheenvuorot aloitti perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-Aho. "Lentoliikenne on suurimpia saastuttajia", Halla-Aho totesi ykskantaan. Hän kuitenkin arvioi, että lentoliikenteeseen on vaikeampi kajota kuin autoiluun, koska liikkuvasta elämäntyylistä ei haluta luopua. “Lentoliikenne lisääntyy siksi, että lentäminen on liian halpaa. Ainoa tapa vähentää merkittävällä tavalla lentoliikenteen päästöjä on vähentää lentoliikennettä." Tärkeimpänä ratkaisuna olisi lyhyiden reittilentojen kovempi hinnoittelu, joka saisi yritykset ja muut yhteisöt pohtimaan, onko aivan välttämätöntä lennättää ihmisiä viikoittain kokouksiin eri puolille mannerta. Vapaaehtoisia maksuja Halla-Aho piti oman elämäntavan viherpesuna, jos ne eivät todellisuudessa vaikuta ostopäätöksiin ja siten lentomääriin.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Karin mukaan ilmastoliike on tuonut uudenlaista keskustelua eduskuntaan.  Hallitus on sitoutunut 35 000 miljoonan hiilitonnin vähennykseen. “Meillä on edelleen 19 000 miljoonan tonnin edestä töitä. Tämä tarkoittaa, että ilmastotoimia on tehtävä lisää", Kari totesi. Hän harmitteli, että vaikka nykytilanteessa kaikki näyttäisivät olevan samaa mieltä ilmastotoimien tarpeellisuudesta ja siitä, että hiilineutraaliuteen on pyrittävä maapallon pitämiseksi elinkelpoisena, silti toimiin tähtäävät ehdotukset ammutaan järjestään alas. "Jos ei lentoliikennettä, joka on ilmaston kannalta haitallisin liikennemuoto, pystytä saamaan veron alle, niin mitä tehtäisiin? Vihreät ovat kannattaneet lentämisen verotuksen kuntoon laittamista niin kauan kuin puolue on ollut olemassa." Kari lisäsi, että samaan aikaan, kun verotetaan ilmastolle haitallista toimintaa, pitää myös nostaa ihmisiä köyhyydestä ja tehdä toimia, joilla vähennetään sosiaalista eriarvoisuutta. 

Kokoomuksen eduskuntaryhmän ympäristöpoliittinen avustaja Tuomas Kuoppala totesi, että heidänkin tavoitteenaan on vähentää lentoliikenteen päästöjä. Kuoppala piti tärkeimpänä lentoliikenteeseen kohdistuvana toimena päästökaupan tiukentamista ja puuttuisi sen jälkeen kerosiinin verottomuuteen. Hän mainitsi Transport & Environment -järjestön noin vuosi sitten julkaiseman juridisen selvityksen, jonka mukaan lentopolttoaineen verotukselle EU:ssa ei ole esteitä, vaikka aiemmin vanha Chicagon sopimus on tulkittu sellaiseksi.  Kuoppala lisäsi keinovalikoimaan myös raideliikenteen vahvistamisen, nopeiden junayhteyksien edistämisen sekä biopolttoaineen sekoitevelvoitteen. "Myös lennonohjaustekniikoita tulee parantaa, jotta lentokoneet pääsevät laskeutumaan nopeammin. Siinäkin saadaan säästöä aikaan.”  

Kansanedustaja Pia Lohikoski kertoi, että Vasemmistoliitto kannattaa päästöpohjaista lentoveroa henkilö- ja tavarakuljetuksille ja lisäksi kansainvälistä lentoveroa. "Ruotsissa lentovero on vähentänyt lentämistä, ja myös Suomen ympäristökeskus on nostanut esiin lentämisen verokäytäntöjen uudistamisen yhtenä keinona alan päästöjen vähentämiseksi", Lohikoski muistutti. Hän huomautti, että Suomen asettama hiilineutraaliustavoite on kunnianhimoisempi kuin monen lentoveromaan, kuten Saksan, Ranskan ja Britannian, tavoitteet. "Vasemmistoliitto näkee, että Suomen tulisi liittyä EU:n edelläkävijämaiden joukkoon, ja esimerkiksi Ruotsin tavoin säätää ensin kansallinen matkustajakohtainen lentovero. Näiden toimien voidaan katsoa luovan painetta Euroopan laajuiselle lentoverolle, ja tämän tultua aikanaan voimaan voitaisiin kansallinen vero poistaa."  Ranskan mallin mukaisesti lentoveron tuotot voitaisiin käyttää mm. julkisen liikenteen kehittämiseen.

Ilmastonmuutokseen vaikutetaan poliittisilla päätöksillä

Myös Keskustan Ari Torniainen korosti, että ilmastonmuutos ei ole poliittinen asia, vaan tosiasia, johon kuitenkin vaikutetaan poliittisilla päätöksillä. Hän kertoi Keskustan olevan sitoutunut hallitusohjelman mukaiseen suunnitelmaan ajaa lentoveroa ensisijaisesti globaalisti tai vähintään EU-tasoisesti, ei niinkään kansallisesti. "Jos haluamme vähentää Suomen sisäistä lentoliikennettä, niin kuin kaikkien tavoite on, raideliikenteen ja maanteiden parantaminen on se ykkösasia, jonka kautta voidaan viedä asioita eteenpäin", Torniainen arvioi. Hallitusohjelman tavoitteena on myös ohjata nestemäisiä biopolttoaineita erityisesti raskaan liikenteen ja lentoliikenteen käyttöön. "Lentoliikenteessä tavoitellaan sekoitevelvoitteen avulla 30 % osuutta kestäville biopolttoaineille vuonna 2030." Hän summasi: "Katsotaan sitten, mitä eduskunta päättää tuolla isossa salissa. Keskustan eduskuntaryhmä on sitoutunut hallitusohjelman kirjauksiin. Niitä asioita halutaan viedä eteenpäin, ja meidän ilmastotavoitteita tulee saada parannettua koko ajan." 

RKP:n Anders Adlercreutz arvioi, että kun 80 % maailman väestöstä ei ole lentänyt, on hyvin vaikeaa hillitä lentoliikenteen kasvua muilla keinoilla kuin taloudellisilla kannustimilla.  “Ei ole mielekästä, että Helsingistä pääsee lentäen halvemmalla Lontooseen kuin mitä junalippu Jyväskylään maksaa. Jollain tavalla tämä taloudellinen malli on rikki." Adlercreutz ehdotti, että maan sisäisesti rautatieverkkoa pitäisi kehittää sellaiseksi, että kenenkään ei kannattaisi matkustaa lentokoneella alle 500 km matkaa, vaan juna olisi aina ensisijainen vaihtoehto. RKP luottaa päästökauppaan. "Päästökauppa on jo nyt Euroopan laajuinen, ja se tulisi laajentaa maailmanlaajuiseksi ja saada kaikkialla lentoliikenne siihen mukaan. Polttoainevero pitäisi ottaa käyttöön lentokerosiinille." Vaikka puolue suhtautuu varovaisesti kansalliseen lentoveroon, Adlercreutz piti vakuuttavana Risto Isomäen esittämää perustelua kansallisesta lentoverosta välttämättömänä välivaiheena. "Voi olla realismia hyväksyä, että ehkä pitää ottaa kansallinen lentovero käyttöön ennen kuin siitä voi tulla Euroopan laajuinen. Puolue on kuitenkin sillä linjalla niin kuin hallitusohjelmassa on kirjattu, että pitää mennä isommasta kuvasta pienempään."

Suomen päätökset vaikuttavat EU:ssa saakka

Lentoveron vireillepanijoihin kuuluva Janne Kilpinen korosti, että ilmastotoimilla on kiire. Jos tätä keskustelua olisi käyty 20 vuotta sitten, olisi vielä ollut mahdollista punnita vaihtoehtoisia keinoja. Nyt on otettava laaja keinovalikoima käyttöön saman tien. Tällä hetkellä EU:n päätöksenteko näyttää vaikealta, ja siksi on erityisen tärkeää, että Suomi näyttää vahvaa esimerkkiä muille.

“Lähtökohtaisesti pitäisi laskea myös painoarvoa sille, että jo yli 55 000 henkeä on allekirjoittanut aloitteen”,  aktivisti Lotta Laaksonen vaati päättäjille suunnatussa puheenvuorossaan.  Kansalaisaloitteen vaikutusmahdollisuudet ovat monenlaiset, vaikka ensisijainen tavoite on vaikuttaa suoraan kansalliseen lainsäädäntöön. “Kun olin ympäristövaliokunnassa edustamassa vuosi sitten mikromuovialoitetta, ympäristöministeriöstä kerrottiin, että aloitteemme on jo vaikuttanut EU:n lainsäädännön kehittämiseen. Suomen esimerkkiä kuunnellaan ja meillä tehdyillä kansalaisaloitteilla on painoarvoa jopa EU:ssa saakka”.

Kaikki puolueet olivat lähtökohtaisesti yhtä mieltä kansalaisaloitteen lähtökohdista: Lentoliikenteen päästöjä täytyy vähentää. Lentäminen on liian halpaa muihin matkustusmuotoihin verrattuna, ja jonkinlainen verotus on tarpeen. Yksimielisyys saavutettiin myös raideliikenteen kehittämistarpeesta.  Mielipiteitä jakoivat näkemykset siitä, odotetaanko kansainvälisen verotuksen kehittymistä vai lähdetäänkö kehittämään omaa kansallista verotusta. Lähes kaikki puolueet toivat puheenvuoroissaan esiin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.  

Lentoveroaloitteen kampanjaryhmä kiittää kaikkia aloitetta kannattaneita! Suuri kannatus oli selvä viesti päättäjille. Suomalaiset tietävät, että ilmastotoimia tarvitaan ja ovat valmiita ryhtymään niihin. Lentovero on yksinkertainen ja helppo tapa hillitä ilmastopäästöjä. Lakialoitteen eduskuntakäsittelyä seurataan muun muassa Facebook-sivullamme https://www.facebook.com/lentovero/

Voit tukea kansalaisaloitetta muun muassa kirjoittamalla henkilökohtaisesti kansanedustajille, laatimalla mielipidekirjoituksia lehtiin ja pitämällä aihetta esillä somessa. Lisävinkkejä löydät tältä sivustolta kohdasta Mukaan kampanjaan.