Lentoveroaloitteen tilannekatsaus - verojaosto jatkaa aloitteen käsittelyä loppuvuodesta
Lentovero-kansalaisaloitteen taival etenee – odottamattoman hitaasti, mutta toivon mukaan aina eduskunnan hyväksyntään ja laiksi asti.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto ryhtyi käsittelemään aloitetta vuoden 2021 keväällä. Aloitteen vireillepanijoita kuultiin 10.3.2021, noin vuoden viivästyksellä alkuperäisestä aikataulusta, jonka covid-19-pandemia katkaisi.
Aloitteen vuoden 2019 lopulla saaman kannatusvyöryn jälkeen moni asia on muuttunut, mutta lentoveron tarpeellisuus ei ole vähentynyt. Aloite on nyt entistäkin ajankohtaisempi. Lentämisestä on tullut myös terveysturvallisuuskysymys. Lentomatkustuksen kansantalouteen kohdistuva kuormitus on kasvanut. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen vaikutukset voimistuvat voimistumistaan.
Kun verojaosto oli kuullut aloitteen vireillepanijoita ja muita asiantuntijoita, valtiovarainministeriö tilasi valtioneuvoston tutkimustoiminnalta päätöksenteon tueksi lisäselvityksen verotuksen roolista ja vaikutuksista lentoliikenteen päästöohjauksessa. Tutkimushanke ”Verotus lentoliikenteen päästöohjauksessa ” käynnistyi huhtikuussa 2021, ja tuloksia on odotettavissa vuoden lopulla.
”Verojaosto jatkaa kansalaisaloitteen käsittelyä tutkimustulosten valmistuttua”, luvataan eduskunnan sivuilla.
Eikö pitäisi olla jo itsestään selvää, että lentovero tarvitaan? Mitkä ovat tutkimuksen tavoitteet? Hankkeen tiedotteessa kerrotaan seuraavaa:
”Tutkimuksen tavoitteena on selvittää:
mikä olisi lentoveron erilaisten toteutusvaihtoehtojen vaikutus lentomatkojen ja lentoliikenteen päästöjen määrään,
millaisia taloudellisia vaikutuksia lentoveron erilaisilla toteutusvaihtoehdoilla olisi Suomelle,
sekä lisäksi, mikä olisi lentoveron erilaisten toteutusvaihtoehtojen kustannustehokkuus suhteessa:
muihin jo olemassa oleviin ja suunniteltuihin lentoliikenteen taloudellisiin ohjauskeinoihin, erityisesti EU:n päästökauppaan sekä hallitusohjelman kirjauksen mukaiseen lentoliikenteen jakeluvelvoitteeseen ja
lentoliikenteen ulkopuolisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin.
Lisäksi tavoitteena on selvittää, mitä hyötyjä ja haittoja ohjauskeinojen kansainvälisellä koordinoinnilla olisi ohjauksen tehokkuuden ja vaikutuksien kannalta ja millä tasolla ohjausvaikutus olisi tehokkainta.”
Me lentoveroaloitteen kannattajat toivomme, että tutkimuksen loppupäätelmissä ei esitetä lentoveroa ikään kuin vaihtoehtona muille päästövähennys- ja ohjauskeinoille. Lentovero ei sulje pois muita keinoja. Keinot ovat rinnakkaisia, ja ne kaikki on otettava käyttöön viipymättä, sillä ilmastonmuutos ei odottele. Meidän on muutettava elämäntapaamme nopeammin kuin se muuttaa meidän elinympäristöämme.
Enää ei ole myöskään varaa ajatella, että ilmastotoimiin ei voida ryhtyä, elleivät ne ole saman tien Euroopan tai mielellään koko maailman laajuisia. Jos Suomen kaltainen hyvinvoinnin linnake ei ole valmis yhdeksi edelläkävijöistä, ihmiskunnan tulevaisuus alkaa näyttää varsin lohduttomalta.
Toivotamme tutkimushankkeen toteuttajille tsemppiä ja jäämme odottamaan tuloksia kiinnostuneina.
Niitä odotellessa kannustamme kaikkia lentoveron kannattajia kirjoittamaan kansanedustajille, varsinkin valtiovarainvaliokunnan verojaostolle, ja perustelemaan heille, miksi lentovero totta vie tarvitaan.
Ohjeita kansanedustajille kirjoittamiseen löytyy sivultamme:
https://www.lentovero.fi/kirjoita-kansanedustajalle-1
Aloitteen tekijöiden lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle voit lukea täältä:
Verojaoston tiedote asian etenemisestä: https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Verojaosto-jatkaa-lentoveroa-koskevan-kansalaisaloitteen-kasittelya-loppuvuodesta.aspx
Tutkimushankkeen kuvaus:
https://tietokayttoon.fi/-/verotus-lentoliikenteen-paastoohjauksessa